On paikkoja, joissa ei käydä: niitä vartioidaan sisältä käsin. Centinela syntyi paperille piirretystä kysymyksestä meitä ympäröivien rakenteiden luonteesta, ilman tietoista vastausta.
Maailma ottaa sinut vastaan kynnykseltään. Valtava, elävä luola, jonka kivipylväät hengittävät kuin organismit. Kultainen valo saapuu vinosti, kuin etsien jotakin tiettyä. Muodot eivät ole ihmisen arkkitehtuuria: ne ovat luuranko jostakin, joka kasvoi täällä ennen ensimmäistäkään nimeä.
Centinela ei vartioi aarretta eikä salaisuutta. Se vartioi kysymystä.